Viranomaislautakunta
Pöytäkirja 21.03.2023/Pykälä 13

VL 21.03.2023 § 13  

9/10.03.00/2023  

 Hakija

 -----------

 ------------

 -------------

 Oikaisuvaatimus

"Pyydän ystävällisesti viranomaislautakunnan hylkäämään Antti Suomisen tekemän suunnittelutarveratkaisun STR-2-2023

Perusteet: Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 ja yleinen eurooppalainen oikeusvarmuuden periaate. Oulun seudun yleiskaavan vastainen rakentaminen, MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE.

Kuntalain 2 §:n mukaan kunnalla on oikeus ottaa omilla päätöksillään hoidettavakseen vapaaehtoisia tehtäviä. Kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka on tällaisen kunnan vapaaehtoisen toiminnan huomattavin osa-alue. Kansallisessa lainsäädännössä yhdenvertaisuuden periaate on korostunut perustuslain ja yhdenvertaisuuslain myötä. Kunnan ja sen viranomaisten tekemissä, myös elinkeinopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä, kaikkia yrityksiä tulee kohdella tasapuolisesti ja ketään ei saisi suosia ilman hyväksyttäviä perusteita.

Seuraavassa esitetään keskeisimmät, mutta ei ainoat, perusteita koskevat yhdenvertaisuuslain pykälät, kuvaus oikeusvarmuuden periaatteesta sekä esimerkkejä edellä mainittujen perusteiden kyseenalaisesta toteutumisesta suunnittelutarveratkaisuun liittyvässä viranomaistoiminnassa.

Poiminnat yhdenvertaisuuslaista

2 luku Yhdenvertaisuuden edistäminen

5 § Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

3 luku Syrjinnän ja vastatoimien kiellot

8 § Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

10 § Välitön syrjintä

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

11 § Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on:

1. julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta;

2. itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

3. koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta;

4. jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista;

5. erilaisesta kohtelusta etnisen alkuperän perusteella.

5 luku Oikeusturva ja seuraamukset

23 § Hyvitys

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia. Hyvityksen saaminen ei estä saamasta korvausta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan.

Oikeusvarmuus (eurooppaoikeus)

Määritelmä oikeusvarmuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, sillä se on oikeusjärjestyksen perustavaa laatua oleva kirjoittamaton yleinen oikeusperiaate

Selite

Oikeusvarmuuden periaate edellyttää, että oikeusvaikutuksen omaavien päätösten tulee olla sekä ennakoitavia että hyväksyttäviä. Oikeusvarmuuden periaatteeseen liittyvä oikeusturvaodotus voidaan liittää kahteen seikkaan: mielivallan ja ennakoimattoman lainkäytön tai päätöksenteon kieltoon sekä siihen, että päätöksen tulee olla materiaalisesti oikeudenmukainen ja vastata tapahtuneita tosiasioita. Varsin yleisesti katsotaankin, että lainkäytössä ja hallinnollisessa päätöksenteossa ennakoitavuuden tulee liittyä jutun tosiasioihin ja relevanttiin normistoon.

Käytännössä oikeusvarmuuden periaate on eurooppaoikeudessa tullut sovellettavaksi silloin, kun on kyse taannehtivan lainsäädännön kiellosta, oikeutettujen odotusten suojasta, saavutettujen oikeuksien suojasta, prosessuaalisiin määräaikoihin liittyvästä ennakoitavuudesta sekä EU:n monikielisyydestä seuraavien käännösongelmien aiheuttamasta ennakoimattomuudesta. Viimeaikoina oikeuskäytäntöä on syntynyt myös oikeusvoiman ja oikeusvarmuuden yhteydestä.

Oikeusvarmuus niveltyy terminä etenkin mannereurooppalaiseen oikeuskulttuuriin (rättssäkerhet, Rechtssicherheit, Securite juridique) ja se ei näin ollen ole sama kuin englanninkielinen termi rule of law, joka puolestaan viittaa oikeusvaltioperiaatteeseen, saksaksi Rechtstaat. Englanniksi oikeusvarmuus kääntyy termiksi legal certainty.

Lähikäsitteet

oikeusvoima (prosessioikeus) luottamuksensuoja

taannehtivan lainsäädännön kielto

oikeusvaltio rule of law

Esimerkkejä yhdenvertaisuuslakia ja/tai oikeusvarmuuden periaatetta rikkovasta viranomaistoiminnasta suunnittelutarveratkaisun yhteydessä

Esimerkki 1: Pintamaan kuorinnan keskeyttäminen 0,3ha:n alueelta vs. liki 15 ha:n laajuisen suunnittelutarveratkaisun myöntäminen viereiselle kiinteistölle.

Alla olevassa kuvassa näkyy, että kiinteistöt ovat vierekkäisiä ja pinta-alojen suhde on n.50 kertainen.

Kuvassa punaisella merkitylle, noin 0,3 ha:n alueelle on kiinteistön omistajan tarkoitus ollut rakentaan maatalouskoneiden säilytysalue. Tätä varten alueella on suoritettu pintamaiden kuorintaa, joka ei edes edellytä viranomaislupaa, tarkoituksena rakentaa maatalouskoneille säilytysalue. Lähestymiskiellossa oleva henkilö on tehnyt ilmoituksen kiinteistöllä tapahtuvasta täysin luvallisesta kaivurityöskentelystä Limingan kunnalle, josta kaksi teknisen osaston henkilöä on tullut paikalle ja edellyttäneet toiminnan keskeyttämistä.

Samainen viranomainen on tehnyt positiivisen päätöksen viereiselle kiinteistölle pinta-alaltaan noin 50 kertaa suuremman aurinkovoimalaitoksen suunnittelutarveratkaisusta.

Esimerkki 2: Oikeusvarmuusperiaatteen rikkominen (päätökset eivät ole ennakoitavia)

Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen ensimmäinen lupa on aluksi haettu yhdellä reaktorilla, vaikka kaikki biokaasulaitokset toimii vähintään kahdella reaktorilla laitoksen toimintavarmuuden varmistamiseksi. Limingan kunta on myöntänyt rakentamiseen rakennusluvan ja ympäristölupaa koskevassa lausunnossa Limingan kunta on lausunut, että ottaa laajennustarpeen huomioon tulevassa kaavoituksessa kun Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt ensimmäiseen vaiheeseen ympäristöluvan. Lausuma on kirjattu lainvoimaiseen ympäristölupaan.

Seuraavassa vaiheessa Jahotec on hakenut toiselle reaktorille rakennusluvan, jonka Limingan kunta on myöntänyt. Myöhemmin on Limingan kunta on perunut antamansa rakennusluvan, vaikka kyseessä on kriittinen lisärakentaminen.

Rakennusluvan perumisen jälkeen kunnan keskeiset viranomaiset ovat toimineet vastoin oikeusvarmuusperiaatteen edellyttämää ennakoitavuuden periaatetta, ja toiminnallaan saaneet Oulun seudun ympäristötoimen hankaloittamaan Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen toimintaa sekä myötävaikuttaneet Jahotec Oy:n AVl:lta haetun ympäristöluvan kielteiseen päätökseen.

Esimerkki 3: Epätasa-arvoinen toiminta lupapäätöksissä

Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen laajennukseen liittyviin lupahakemukseen viranomaiset ovat antaneet useaan otteeseen kielteisen päätöksen alueen kaavaan vedoten. Oulun seudun yleiskaavassa alue on merkitty maisemalliseksi arvokkaaksi peltoalueeksi.

Limingan kunta on tehnyt 12.9.2017 kielteisen suunnittelutarveratkaisun 425-402-45-10, 425-402-49-90. Tämä STR on liitteenä, jonka pohjalta viranomaislautakunta tekee virkavastuulla päätöksen.

Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen maapohja-ala on 1 haja sen jalostamat tuotteet menevät maatalouskäyttöön. Huolimatta siitä, että nykyaikainen maatalous on liiketoimintaa, monessa lausunnossa maatalouteen kiinteästi liittyvän biokaasuliiketoiminnan kaupallisuus aiheuttanut hankaluutta biokaasulaitoksen toimintojen varmistamiseen ja laajentamiseen.

Suunnitteluratkaisussa viranomaispäätöksenä tehnyt viranhaltija mahdollistaa samaisella maisemallisesti arvokkaalla alueella sijaitsevalle naapurikiinteistölle 14-kertaa suuremman 14 ha aurinkopaneelikentän rakentamisen. Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen ei voida katsoa olevan tasapuolista kiinteistöjen välillä.

Esimerkki 4: Suunnittelutarveratkaisun lausunnossa mainitut perusteettomat lausunnot Jahotec Oy:n biokaasu lupahakemuksiin liittyen

Suunnittelutarveratkaisussa esitetty viranomaislausunto on seuraava: "Alue on maisemallisesti arvokas peltoalue. Pohjois-Pohjanmaan museolta saadun lausunnon mukaan alue sijoittuu lähelle ihmisen muokkaamaa rakennettua ympäristöä ja kokonaisuutena tarkastellen alueen maisema-arvojen katsotaan säilyvän hankkeesta ja muutoksista huolimatta.

Viereiselle kiinteistölle on myönnetty lupaa energiantuotantoon, mutta myös hylätty laajentamislupa lausuntojen perusteella. Lausunnoissa on tullut esille mm. hajuhaitat, melu, liikenteen ja vesistöjen kuormitus, joita tässä hakemuksen mukaisessa rakentamisessa ei esiinny."

Todetaan, että Suomessa melkein mihin tahansa lupahakemukseen eri yhteiskunnan toimijoilla sekä myös yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus antaa lausuntoja. Lausunto voi olla vapaamuotoinen ja jopa lausunnon antajan mielipide ilman perusteluita ja todenmukaisuutta. Päätöksen tekevän viranomaisen tulee huolellisesti perehtyä näihin lausuntoihin, niissä esitettyjen tietojen paikkaansa pitävyyteen sekä tehdä perusteltu päätös tai päätösesitys lain ja asetusten mukaisesti.

Suunnittelutarveratkaisun lausunnossa viitataan Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen laajentamislupahakemuksiin liittyviin lausuntoihin. Suunnittelutarveratkaisun tehneen viranomaisen viittaus biokaasulaitokseen liittyviin lausuntoihin ei ole faktapohjaisesti perusteltavissa ja siinä on mahdollisesti piirteitä tietoisesta Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen mustamaalaamisesta.

Perustelemme ne seuraavassa asiakohtaisesti

Asiakohta 1: Haju

Biolaitoksen lupahakemuksiin liittyvissä lausunnoissa on esille noussut haju. Lausunnon hajusta voi antaa kuka vain ja jopa ilman perusteita.

Hajuja tutkivat monet tutkimuslaitokset, jotka ovat todenneet hajujen mittaamisen haastavaksi. Useimmiten aistinvaraisesti tehtävien hajun mittaamiseen liittyy monia haasteita lämpötiloista, tuulesta, maaston muodosta, hajujen vuorovaikutuksesta ja voimakkuudeta. VTT:n Tuula Kajonlinna lmansuojelupäivillä 2017 nosti esiin myös haasteen, joka liittyy aistinvaraisen hajumittauksen objektiivisuuteen. Tutkimuksissa on havaittu ihmisten hajuaistin herkkyys ja mieltymykset lisäksi myös tiedon hajulähteestä voivan vaikuttaa aistimukseen.

Biolaitoksen hajuhaitat ovat erittäin minimaaliset omistamillani asuinrakennuksilla. Esimerkkinä voidana mainita biolaitosta lähinnä oleva asuinrakennus, jossa on kahdet vuokralaiset. Tässä on huomioimisen arvoista, viimeinen vuokralainen on nuori nainen ja on hyvin tarkka kaikesta. Hänkään ei ole kokenut hajua häiritsevänä.

Biokaasulaitoksella on sen toiminnan aikana otettu käyttöön lukuisia erilaisia hajunpoistoratkaisuja ja mahdollisesti aiemmin vähäiset hajuhaitat ovat vuosien aikana edelleen vähentyneet.

Toimintaa valvova viranomainen on teettänyt alueella hajuhaittakyselyita, mutta niiden hajuhavaintojen korrelaatio havaintopaikan, biokaasulaitoksen sijainnin ja havaintohetken tuulensuunnan välillä on ollut huono, mikä tarkoittaa sitä, että hajuhavaintoja ilmoittaneet henkilöt ovat ajoittaneet merkittävän määrän hajuhaitoista ajanhetkeen, jolloin tuulen suunta ei mahdollista hajunlähteen olleen biokaasulaitos.

Biokaasulaitokselle on suoritettu hajumallinnus. Hajumallinnuksen perusteena olevat hajupäästöt on mitattu ja analysoitu akkreditoidun laboratorion toimesta sertifioidulla menetelmällä. Hajumallinnus on ollut liitteenä vuonna 2022 kuulutetussa ympäristöluvassa, johon Limingan kunta on antanut lausuntonsa. 22.8.2022 kunnanhallituksen/ Pekka Rajalan ja Tarja Vilmusen allekirjoittamasta lausunnossa todetaan, että erityisesti hajuhaittojen poistaminen on huomioitava (liitteenä). Ympäristösuojelulain periaatteen mukaan mahdolliset toiminnan haittavaikutukset tulee ensisijaisesti hallita määräyksin. Uudessa luvassa hajumääräyksiä onkin tarkennettu. Kuitenkin lausunnon alussa kunta toteaa, että maankäytön suunnitelmissa alue on varattu maatalouden tarpeisiin. Kiellettyjen lisätoimintojen perustana on hajujen sijaan kaavoitus, mikä tässä suunnittelutarveratkaisussa on sivuutettu.

Edellä mainitut asiat huomioiden voidaan todeta, että biokaasulaitoksen päästöt hallitaan niin, että siitä ei aiheudu naapuruussuhdelain mukaisia hajuhaittoja. Edelleen voidaan todeta, että biokaasulaitoksen toiminta täyttää sen ympäristölupien mukaiset määräykset myös hajujen osalta, eikä suunnittelutarveratkaisussa todettu peruste toteudu faktoihin.

Asiakohta 2: Melu

Jahotecin biokaasulaitokselle on tehty melumallinnus ja laitoksen toiminnot on sijoitettu sisälle. Varsinaisia voimakkaasti ääntä tuottavia laitteistoja ei ole koko laitosalueella.

Ympäristöluvassa on päiväsaikaan 55 dB ääniraja määritelty häiriintyvälle kohteelle.

Ympäristötoimi saapunut tarkastamaan ääniä yhden kerran. Ympäristötoimen henkilöt saapuivat taas laitoksesta tehdyn ilmoituksen perusteella. Varsin paljon ihmetystä herätti Ympäristötoimen henkilöiden saapuminen ilman mittalaitetta, ei aistinvaraisesti on mahdoton suorittaa korrektia havainnointia.

Tarkastuskäynti suoritettiin Jahotecin melumittarilla ja jolla voitiin todeta, että laitoksella ei ole melua aiheuttavia äänilähteitä. Mittauksista voidaan mainita seuraavat mittaustulokset. Siirryttäessä laitosalueelta viereiselle Lännentielle, E75 ja 8- tien äänet nostivat melutason noin 40dB:n tasolle. Kun liikennemelua ei ollut, laitoksen aiheuttama melutaso oli 25 db. Siinä vaiheessa kysyin Ympäristötoimen virkailijoilta, joko lähdetään oikeisiin töihin.

Äänen voimakkuuden dB (desibeli) on suureena logaritminen siten, että noin 3 db pienentyminen tarkoittaa äänen puolittumista. Seuraavassa kopio Wikipedian kohdasta "Äänenvoimakkuus" edellä esitettyjen lukujen arvioimisen helpottamiseksi.

Äänen voimakkuus

Pääartikkeli: äänenpaine

Äänen voimakkuutta kuvataan äänenpaineen tai äänenpainetason avulla. Äänenpainetason yksikkö on desibeli (dB).[1] Hyvin kuulevan ihmisen kuulokynnystaso, eli hiljaisin ääni, jonka hän kuulee, on noin O dB. Normaalin puheen voimakkuus liikkuu noin 50-60 dB:ssä. Hyvin kuulevalla ihmisellä kipukynnys on noin 120-125 dB:n vaiheilla.

Metrin päästä kuunneltuna kuiskaus on noin 30 dB:n ja tavallinen puhe noin 60 dB:n tasolla.

Asiakohta 3: Liikenne

Lännentie on ELY-keskuksen hallinnoima tie ja sille asetettu nopeusrajoitus on 80 km/h. Jahotec Oy:lle ei ole tiedossa ELY:n antamaa lausuntoa, jolla se rajoittaisi tien käyttöä.

Yleiset teille asetetut rajoitukset liikennemerkein ja eikä Lännentiellä ei ole mitään liikennettä kieltävää liikennemerkkiä.

Asiakohta 4: Vesistöjen kuormitus

Biokaasulaitoksella tavarat käsitellään umpinaisissa astioissa. Vesistöjen kuormitusta ei laitoksella ole.

Ympäristötoimi on käynyt hakemassa näytteen laitoksen viereisen salaojan päästä yhden kerran. Näytteenoton jälkeen Ympäristötoimen henkilö on soittanut Jahotec Oy:n toimitusjohtaja -------------- ja hyvin syyttävään sävyyn aloittanut kuulustelemaan kuin rikollista.

----------- edellytti, että laitokselta ei poistuta, ennen kuin on otettu viimeisestä avonaisesta kaivosta näyte. Käydyn keskustelun jälkeen näytteet otettiin salaojan laskuputken päästä otetun näytteen lisäksi laskuputkea lähimmästä avoimesta salaojakaivosta sekä myös laitoksen bioreaktorin lähtevästä nesteestä.

Tulokset olivat seuraavat:

1. Reaktorin lähtevästä putkesta otetussa näytteessä ei ollut E.Coli-bakteereita

2. Laskuputkea lähimmässä kaivossa oleva näyte oli kirkasta eikä siinäkään ollut E.Coli-bakteereita

3. Salaojan laskuputken päästä otetussa näytteessä oli E.Coli-bakteeria ja se lisäksi tuoksui karjanlannalta. Lisäksi aurinkopaneelikentän omistajan pellon puolelta tuli salaojan päähän polku. Kun esitimme poliisille, että Jahotec Oy:stä on tehty perätön ilmianto ja ilkivaltaa sotkemalla karjanlantaa laskuojaan, poliisi edellytti kuvamateriaalia tapahtumasta. Naapuri välttyi tuomiolta aukottoman näytön puuttuessa siitä, kuka lannan ojaan oli kuljettanut. Todettakoon, että ------------ tilalla ei hänen toimiessa tilan isäntänä ole ollut karjaa, mutta naapuritilalla, ilmoituksen tekijällä, tapahtuma-aikaan oli.

Esimerkki 5: Perustelematon tulkinta maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta.

Suunnittelutarveratkaisussa esitetty viranomaislausunto on seuraava:

''Alue on maisemallisesti arvokas peltoalue. Pohjois-Pohjanmaan museolta saadun lausunnon mukaan alue sijoittuu lähelle ihmisen muokkaamaa rakennettua ympäristöä ja kokonaisuutena tarkastellen alueen maisema-arvojen katsotaan säilyvän hankkeesta ja muutoksista huolimatta.

Viereiselle kiinteistölle on myönnetty lupaa energiantuotantoon, mutta myös hylätty laajentamislupa lausuntojen perusteella. Lausunnoissa on tullut esille mm. hajuhaitat, melu, liikenteen ja vesistöjen kuormitus, joita tässä hakemuksen mukaisessa rakentamisessa ei esiinny."

Kuten aikaisemmassa kohdassa on todettu, päätöksen tekevän viranomaisen tulee huolellisesti perehtyä asiaa koskeviin lausuntoihin, niissä esitettyjen tietojen paikkaansa pitävyyteen sekä tehdä perusteltu päätös tai päätösesitys lain ja asetusten mukaisesti.

Suunnittelutarveratkaisun tehnyt henkilö vertaa kahdella vierekkäisellä kiinteistöllä olevia energiatuontantoon olevia lupia. Ensimmäisessä, oletettavasti tärkeämmässä perustelussa viranomainen perustelee ratkaisuaan pelkästään Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnolla. Lausunnon perustelusta puuttuu viranomaisen, oman Limingan kunnan näkemys maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle soveltuvista rakenteista sekä maankäytön suunnitelmista.

Perustelusta puuttuu näkemys ja mahdollinen vertailu viereisellä kiinteistöllä oleviin rakenteisiin, jotka muistuttavat peltoalueelle kuuluvia viljatorneja, lietealtaita ja kuivaamoja.

Pyydän viranomaisia pohtimaan ja perustelemaan, sopiiko maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle alla olevan kuvan mukainen, nurmenkasvun estävällä maanpeittokankaalla varustettu aurinkopaneelikenttä, jonka kokoluokka on lähellä muutamia kymmeniä vuosia sitten alueella tyypillisen 15 hehtaarin tilan kaikkien peltojen pinta-alaa."

 Vastine

Kaikissa suunnittelutarveratkaisuissa käytetään tapauskohtaista vaikutusten arviointia. Oikaisuvaatimuksessa vedottiin aikaisemmin käsiteltyihin lupiin, mutta aiemmat luvat eivät ole peruste, jolla lupaviranomainen arvioi lupahakemuksen sisältöä ja perusteita luvan myöntämiselle. Jokainen hakemus käsitellään omana hakemuksenaan ja jokaista hakemusta arvioidaan ja verrataan sen hetkisiin olosuhteisiin.

Lupaviranomainen on pyrkinyt vastaamaan kaikkiin naapurikuulemisessa esille nousseisiin kommentteihin, vaikka ne eivät liittyisi suoranaisesti hakemukseen. Päätöksestä on yritetty perustella esimerkkinä käytetyn eri kohteiden vaikutusten arvioinnin eroavaisuuksia, kun huomautuksessa oli puhuttu viereisen kiinteistön evätyistä luvista. Lupaviranomainen käsittelee jokaisen hakemuksen omana erillisenä hakemuksenaan, eikä voi ottaa enempää kantaa aurinkovoimalaan liittyvän luparatkaisun perusteluissa biokaasulaitoksen lupahakemuksen yhteydessä käytettyihin perusteluihin. Suunnittelutarveratkaisupäätöksen yhteydessä on kirjoitettu esimerkiksi vaihtoehtoja muista mahdollisista vaikutuksista. Eri tyyppisessä toiminnassa voi olla erilaisia vaikutuksia. Aurinkovoimalan ainoaksi pysyväksi vaikutukseksi on arvioitu määräaikainen maisemallinen muutos, josta on saatu Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty paljon oikaisijalle tärkeitä perusteluita, mutta valitettavasti lupamenettelyn näkökulmasta esitetyt perustelut eivät vaikuta käsittelevänä olevaan päätökseen tai sen ratkaisuun. Näin ollen perustelut eivät aiheuta muutoksia käsittelyyn.

Suunnittelutarveratkaisut ovat kaikki tapauskohtaisia ja vaativat käsittelyn hankkeen luonteenmukaisesti. Esimerkkeinä biokaasulaitoksen ja aurinkovoimalan vertaaminen keskenään on turhaa. Vertailuna tulisi käyttää samanlaista rakentamisesta. Jos lähialueelle suunniteltaisiin rakennettavan toista aurinkovoimalakohdetta ja sitä käsiteltäisiin eri tavalla, olisi tarpeen tarkastella esiin nostettuja kohtia koskien yhdenvertaisuutta, syrjintää tai erilaista kohtelua.

Suunnittelutarveratkaisu on siirretty hallintosäännössä rakennustarkastajan ratkaistavaksi. Päätöksessä tarkastellaan tuleeko haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Tämä arviointi tehdään yhteistyössä kunnanarkkitehdin kanssa ilman erillisiä lausuntoja. Kuten edellä jo mainittu, suunnittelutarveratkaisun mukaisella rakentamisella ei ole muuta jatkuvaa vaikutusta, kuin määräaikainen maisemallinen muutos. Pohjois-Pohjanmaan museo on se taho, joka antaa lausunnot alueellamme arkeologisen kulttuuriperimän ja rakennetun kulttuuriympäristön suhteen. Museo on nimenomaan perustellut hankkeen vähäisyyden maisemallisesti arvokkaan alueen suhteen sillä, että se sijaitsee lähellä ihmisen muokkaamaa rakennettua ympäristöä: "Hanke sijoittuu kuitenkin lähelle ihmisen muokkaamaa rakennettua ympäristöä. Pienet metsäkaistaleet rytmittävät alueella peltolohkoja ja hankkeen rakennelmat on tarkoitus asettaa eri suunnilta tarkasteltuna puustoalueiden katveeseen. Suunnitelman mukaan aurinkosähköä tuotetaan 30 vuotta, jonka jälkeen sitä joko jatketaan tai hankealueelta puretaan kaikki rakennelmat ja alue palautuu maa- tai metsätalouskäyttöön. Kokonaisuutena tarkastellen alueen maisema-arvojen katsotaan säilyvän hankkeesta ja muutoksista huolimatta."

Oikaisuvaatimuksessa ei ole perusteita hylätä suunnittelutarveratkaisun päätöstä.

Esittelijä Rakennustarkastaja Suominen Antti

Päätösehdotus Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.