Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 28.04.2025/Pykälä 35

KV 11.11.2024 § 101 

 Tuomas Okkosen valtuustoaloite

 Ruutikankankaan kehittäminen

Limingassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin ampumaurheilukeskus. Keskus on lähtenyt hyvään nosteeseen, josta saamme kiittää ruutikuntien hallituksen puheenjohtaja Jenna Simulaa (ps), sekä muita Ruutikuntien hallituksen jäseniä, sekä toimitusjohtajaa.

Ruutikuntien alue on laaja-alainen ja alueelta löytyy vielä runsaasti käyttämätöntä kapasiteettiä.

Alue sopisi mielestäni hyvin maanpuolustukselliseen ja melua aiheuttavaan toimintaan. Suomessa tällaisia alueita on vähän. Yksi alue tulee mieleen ja se on Parolan panssarimuseo. Parolan panssarimuseossa on nähtävillä niin Suomen, kuin maailman mittakaavassa harvinaista kalustoa. Mainittakoon, että viime vuonna oli näytillä toisen maailmansodan suurin tankki, Natsisaksan Kuningastiikeri.

Vuonna 2023 Parolan panssarimuseossa vieraili yli 88 000 ihmistä.

Esitän, että Limingan kunta, alkaa yhdessä Ruutikuntien kanssa selvittämään mahdollisuutta saada Parolan panssarimuseon tapainen museo Ruutikankaan alueelle. Voisiko edellä mainittu museo olla myös laajempi Suomen sotahistoriaan ja puolustusvoimiin keskittyvä museo? Esitän myös että, selvitetään voisiko alueella järjestää esimerkiksi panssarinäytöksiä, tai vastaavia tapahtumia. Pyydän selvitystä edellä mainittujen asioiden kustannusvaikutuksesta kuntamme meno- ja tulopuoleen niin lyhyellä, kuin pitkällä aikavälillä.

Limingassa 11.11.2024.

Tuomas Okkonen Perussuomalaiset

Päätös Aloite lähetetään kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

KH 14.04.2025 § 80 

Valmistelija Elinvoimajohtaja Teemu Haapala, p. 044 577 9037, teemu.haapala@liminka.fi

Tuomas Okkonen on tehnyt valtuustoaloitteen Parolan panssarimuseon kaltaisen Suomen sotahistoriaan ja puolustusvoimiin keskittyvästä museosta.

Museo Suomen sotahistoriaan ja käytettyyn aseistukseen liittyen on erittäin hyvä ajatus, sillä museo säilyttäisi ja siirtäisi muistot Suomen ja suomalaisten uhrauksista sukupolvelta toiselle. Okkonen toteaa aloitteessaan, että Ruutikankaalla olisi hyvin tilaa museolle, mikä pitää myös hyvin paikkansa.

Museon perustaminen ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta, varsinkin kun puhutaan aseisiin liittyvästä museosta. Ihan ensimmäisenä vastaan tulee vaatimus, että taho, joka hankkii käytöstä poistettuja tykkejä, panssarivaunuja ja vanhoja aseita, tarvitsee erillisen keräysluvan. Nämä tuotteet ovat myös kysyttyä tavaraa keräilijöiden joukossa, joten museoesineiden keräämiseen tarvittaisiin suurella todennäköisyydellä merkittävä hankintabudjetti, keräysluvan lisäksi.

Lisäksi on hyvä pohtia sitä, kannattaako Parolan Panssarimuseon kanssa lähteä "kilpailemaan" Suomen sotahistorian saralla. Parolan museo on perustettu vuonna 1961 yhdistyspohjalta ja nykyään museo toimii säätiönä (panssarimuseosäätiö). Museon kokoelmissa on kymmeniä panssarivaunuja ja muita Suomen sotahistoriaan liittyvää esineistöä, muun muassa panssarijuna. Museolla on kaksi suurta näyttelyhallia, erillinen ulkonäyttelyalue ja muun muassa korsu- ja tykkiasema. Kävijämäärä esimerkiksi vuonna 2023 on ollut 80 000 kävijän luokkaa, joten Parolan panssarimuseon "haastaminen" voi olla kova paikka. On hyvä huomata, että vastaavanlaisen museon rakentaminen tarkoittaisi myös sitä, että esinehankinnassa "kisataan" nykyisen panssarimuseon kanssa ja heillä pitkäaikaisena toimijana on tietenkin etulyöntiasema monessakin suhteessa.

Pohjoinen sotamuseo voidaan tietenkin lähteä rakentamaan hieman eri kulmalla kuin Parolan panssarimuseo, mutta kuten todettua, alkupääomaa tarvitaan reilusti tilojen ja esineistön hankkimiseen. Lisäksi hankkivalla taholla tulee olla keräilylupa kunnossa ja selkeä visio siitä, mikä on museon tavoite ja millaisella toimintasuunnitelmalla museo saadaan pyörimään ilman ulkopuolista tukirahaa. Monta kysymysmerkkiä ilmassa.

Parolan panssarimuseo on aikoinaan lähtenyt liikkeelle Panssari-lehden kannatusyhdistyksen toimesta, mikä tarkoittaa, että aiheen ja museoajatuksen takana on ollut suurehko joukko innokkaita tekijöitä, joilla on ollut selkeä visio museon kehittämisestä. Jos vastaavanlainen museo haluttaisiin pohjoiseen Suomeen lähteä rakentamaan, olisi järkevää, että vastaavanlainen joukko innokkaita kerääntyisi yhteen ja lähtisi museoajatusta viemään eteenpäin. Voisiko esimerkiksi Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistys olla sopiva taho pohjoisen sotahistoriamuseon liikkellelaittoon?

Ruutikunnat Oy:n tehtävä on toimia infran rakentajana ja vuokraajana, joten historiamuseon perustaminen ei ole yhtiön liiketoimintasuunnitelman ja fokuksen mukaista toimintaa. Jos jokin taho ryhtyisi suunnittelemaan ja kehittämään sotahistoriaan liittyvää museota Ruutikankaalle, niin Ruutikunnat Oy voisi hyvinkin olla taho, joka vuokraa tarvittavat tilat ja alueet tällaiselle operaattorille.

Limingan kunnan strategiassa on mainittu liminkalaiset kulttuuripersoonat Ojanperä, Lampi, Tuori ja Krankka, joiden ympärille on tarkoitus rakentaa kuntakuvaa ja tapahtumatuotantoa. Kunnan resurssit museaaliseen toimintaan ovat tällä hetkellä todella ohuet, joten nämä resurssit kannattaa kohdistaa tiukasti strategian mukaisiin toimenpiteisiin, jotta niissä päästään etenemään. Myös pitkään työstetyssä elinvoimaohjelmassa on museaalisen puolen panokset ajateltu keskitettäväksi Vilho Lammen taiteen ja nykyisen digitaalisen museoelämyksen luomiseen, jolla saralla ei ennestään ole pohjoisen tai edes koko Suomen tasolla kilpailua.

Mikäli jokin innokas, sotahistoriaan keskittynyt taho lähtisi edistämään pohjoisen Suomen sotahistoriallista museota, olisi Ruutikangas sille erinomainen ja kannatettava paikka! Limingan kunta tai Ruutikunnat Oy ei kuitenkaan olisi oikea taho sotahistoriamuseohankkeen perustamiselle tai eteenpäin viemiseen. Mikäli tällainen sopiva taho ilmaantuisi ja keräisi soveltuvan alkupääoman, voisi Limingan kunta auttaa tätä tahoa mahdollisten hanke- ja rahoitushakemusten kanssa ja Ruutikunnat Oy ryhtyä neuvottelemaan tarvittavasta infrastruktuurista ja vuokra-alasta toimijan kanssa. Sotahistoriamuseon rakentamisesta kiinnostuneiden tahojen kannattaa olla yhteydessä kunnan kulttuuripalveluihin, niin asiaa on mahdollista selvittää tarkemmin.

Esittelijä Kunnanjohtaja Rajala Pekka

Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen ja antaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi.

Päätös Kunnanhalllitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

KV 28.04.2025 § 35  

821/00.05.01/2024  

Päätös Kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen.