Kunnanvaltuusto
Esityslista 05.10.2026/Asianro 4

KV 5.10.2026    

1.      Valtuustokysymys ilkivallasta ja häiriökäyttäytymisestä Limingassa

Limingan kunnan omaisuuteen kohdistuvasta ilkivallasta aiheutuu vuosittain kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia. Vahinkoja tehdään myös kohteissa, joita kuntalaiset ovat kunnostaneet ja ylläpitäneet talkootyöllä. Talkootyön jälkien toistuva rikkominen vähentää työn arvostusta ja voi heikentää kuntalaisten halua osallistua yhteisten kohteiden ylläpitämiseen.

Vahingonteot havaitaan usein vasta jälkikäteen, jolloin tekijä ei ole tiedossa. Tämän ei pitäisi kuitenkaan estää rikosilmoituksen tekemistä. Mikäli vain osa vahingoista ilmoitetaan poliisille, tekojen kokonaismäärä ei tule näkyviin eikä tapauksia välttämättä pystytä yhdistämään toisiinsa. Järjestelmällinen ilmoittaminen parantaa sekä kunnan että poliisin tilannekuvaa.

Vaikka alle 15-vuotias ei olekaan rikosoikeudellisessa vastuussa, hän voi olla vahingonkorvausvastuussa. Asia voidaan myös ohjata sovitteluun ja nuori tarvittavan tuen piiriin. Tarkoituksena ei ole ensisijaisesti rangaista, vaan pysäyttää vahingollinen käyttäytyminen, opettaa vastuuta ja tarjota tukea. Lapsiystävällinen kunta on myös kunta, jossa asetetaan turvalliset ja johdonmukaiset rajat.

Ilkivallan lisäksi esimerkiksi Krankka Areenan ympäristössä esiintyy myöhäisiltoina ja viikonloppuöisin mopoilla ja autoilla aiheutettua häiriötä. Melu häiritsee lähialueen asukkaiden yöunta, hyvinvointia ja asumisviihtyvyyttä. Osa asukkaista on kertonut harkinneensa jopa poismuuttoa Limingasta tämän jatkuvan häiriön vuoksi.

Meillä kunta maksaa tällä hetkellä piirivartioinnista. Kuntalaisten kokemusten perusteella valvonnan näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. On tarpeen arvioida, kohdistuuko vartiointi oikeisiin paikkoihin ja erityisesti niihin ajankohtiin, jolloin ilkivaltaa ja häiriöitä esiintyy.

Edellä esitetyn perusteella pyydämme Limingan kunnalta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1.      Kuinka paljon ilkivallasta on aiheutunut kunnalle kustannuksia kolmen edellisen vuoden ja kuluvan vuoden aikana, kuinka paljon vahinkoja on kirjattu ja kuinka monesta on tehty rikosilmoitus?

2.      Millä perusteilla kunta tekee vahingonteoista rikosilmoituksen? Onko kunta valmis ottamaan käyttöön yhtenäisen periaatteen, jonka mukaan kaikki kunnan omaisuuteen kohdistuneet vahingonteot dokumentoidaan ja ilmoitetaan poliisille myös silloin, kun tekijä ei ole tiedossa?

3.      Jos tekijä tunnistetaan, miten vahingonkorvausvastuu ja sovitteluun ohjaaminen selvitetään? Miten kunta tekee yhteistyötä huoltajien, nuorisotyön, sosiaalipalvelujen ja poliisin kanssa, ja voidaanko liminkalaisia nuoria ohjata Ankkuritiimin tai vastaavan moniammatillisen toiminnan piiriin?

4.      Mitä kunnan piirivartiointi maksaa, mitä kohteita ja vuorokaudenaikoja sopimus kattaa sekä kuinka paljon vartiointikierroksia on tehty iltaisin ja viikonloppuöisin? Kuinka moniin ilkivalta- tai häiriötilanteisiin vartiointi on puuttunut, missä kohteissa ja mihin kellonaikoihin? Miten vartioinnin tuloksista raportoidaan kunnalle ja miten sen vaikuttavuutta arvioidaan?

5.      Mitä konkreettisia toimenpiteitä kunta aikoo toteuttaa Krankka Areenan ja muiden häiriökohteiden valvonnan parantamiseksi ja asukkaiden yörauhan turvaamiseksi? Laatiiko kunta samalla yhtenäisen toimintamallin ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseen, niihin puuttumiseen ja tulosten seurantaan?

Limingan Kokoomuksen valtuustoryhmä

Limingan Vihreiden valtuustoryhmä

Limingan Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä

Limingan Vasemmisto – Arja Porkka

Limingan Perussuomalaiset – Asko Laukkanen, Juha-Matti Holopainen, Wenche Lasanen ja Jukka Kemppainen

2.      Kysymys tekemääni valtuustoaloitteeseen 29.8.2025

Polkupyöräparkki Saunarannan ja Tupoksentien risteykseen /Teemu Sanaksenho

Liikelaitos vastasi näin aloitteeseeni:

pyörätelineiden hankinta Saunarannantien puistomuuntamon alueelle voidaan toteuttaa kohteelle vuoden 2026 aikana. Hankinta voidaan rahoittaa kunnallistekniikan investoinneista katujen, siltojen ja valaistuksen peruskorjausohjelmasta, jossa on varauduttu pieniin liikenneturvallisuutta parantaviin järjestelyihin.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun 13.4.2026 kokouksessaan.

Polkupyörä parkin tarve ei ole kadonnut mihinkään, millä tasolla asiaa valmistellaan? Viimeinen merkintä asiaan on tapahtunut 13.4.2026.

3.      Valtuustokysymys erityislastenhoitajien lisäämisestä Limingan kunnan varhaiskasvatukseen /Teemu Sanaksenaho ja Kaisa-Johanan Yli-Tokola

Varhaiskasvatuksessa lasten tuen tarpeet ovat moninaistuneet ja samalla korostunut tarve tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatus on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta erittäin merkittävä vaihe ja oikea-aikaisella tuella voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmin.

Erityislastenhoitajilla on tässä työssä tärkeä rooli. He työskentelevät konkreettisesti lapsiryhmissä ja pystyvät vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin osana päivittäistä varhaiskasvatusta. Heidän työpanoksensa mahdollistaa myös sen, että varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat voivat keskittyä omaan pedagogiseen työhön.

Erityislastenhoitajan työssä olennaista on myös ennaltaehkäisevä näkökulma. Kun lapsen tuen tarpeeseen pystytään vastaamaan ajoissa, voidaan vahvistaa lapsen myönteistä kehitystä, osallisuutta ja ryhmään kuulumista sekä vähentää myöhempää tuen tarvetta. Varhainen tuki on paitsi lapsen ja perheen kannalta tärkeää, myös kunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista ja kustannuksia ehkäisevää työtä.

Vertailu naapurikuntaan Kempeleeseen osoittaa, että erityislastenhoitajien tehtäviä käytetään osana kunnan varhaiskasvatuksen tuen rakennetta. Kempeleessä on ollut toistaiseksi voimassa olevia erityisvarhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviä ja vuonna 2026 kunta perusti myös uuden määräaikaisen erityisvarhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävän lapsen vaativan tuen tarpeen perusteella. Kempeleessä toimii lisäksi seitsemän varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. (Kempele.fi, tietoa kerätty AI:n avulla.)

Tämä herättää kysymyksen siitä, miten me lapsiystävällisessä Limingassa olemme varautuneet lasten kasvaviin tuen tarpeisiin ja millä henkilöstörakenteella pystymme vastaamaan niihin mahdollisimman varhain.

Kysymme:

1.      Kuinka paljon Limingan kunnan varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä erityislastenhoitajia tai vastaavissa erityisen tuen tehtävissä toimivia lastenhoitajia?

2.      Miten Limingan kunnan varhaiskasvatuksen erityisen ja tehostetun tuen tarpeet ovat kehittyneet viime vuosina ja kuinka paljon lapsia tällä hetkellä tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea?

3.      Onko Limingassa arvioitu erityislastenhoitajien lisäämistä osaksi varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta ja mitä vaikutuksia heidän palkkaamisellaan olisi lasten saaman tuen, muun henkilöstön työkuorman ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta?

4.      Voisiko Liminka ottaa käyttöön Kempeleen kaltaisen toimintamallin, jossa erityislastenhoitajan työpanosta kohdennetaan erityisesti niihin lapsiryhmiin, joissa tuen tarve on suurinta?

5.      Onko kunnassamme mahdollista valmistella vuoden 2027 talousarvioon määräraha erityislastenhoitajien lisäämiseksi varhaiskasvatukseen?

Perusteluna

Limingassa on tärkeää nähdä varhaiskasvatuksen tuki ennen kaikkea ennaltaehkäisevänä investointina lapsiin. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti ja omassa arkiympäristössään.

Erityislastenhoitaja on konkreettisesti läsnä lapsen arjessa. Hän voi auttaa lasta tilanteissa, joissa tarvitaan tavallista enemmän aikuisen tukea, ohjausta ja turvallista vuorovaikutusta. Samalla hän tukee koko lapsiryhmän toimivuutta ja henkilöstön mahdollisuuksia vastata erilaisiin tarpeisiin.

Kun tukea annetaan riittävän varhain, voidaan parhaimmillaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää myöhempää korjaavien palvelujen tarvetta. Siksi erityislastenhoitajien määrää on perusteltua tarkastella investointina lasten hyvinvointiin – ei ainoastaan henkilöstömenona. Lapsen tuen tarpeen ei pidä muuttua odottamiseksi, jonottamiseksi tai henkilöstön riittämättömyydeksi.

Kokouskäsittely